perjantai 26. helmikuuta 2016

Koiran laihtuminen- gastriitti ja helikobakteeri


Siis mikä sen probiootin ja prebiootin ero nyt olikaan?
 
Tämä on jatkokertomus, joka käsittelee Tuto saksanpaimenkoiran laihtumista, vatsakipuja ja suolisto-ongelmia. Aikaisemmat aihetta käsittelevät postaukset löytyvät aikajärjestyksessä täältä (mikäli et jaksa lukea kaikkia postauksia, suosittelen lukemaan ainakin viimeisimmän eli koiran laihtuminen- koepalojen tulokset):
 
 

Yhteenvetona todettakoon, että koira alkoi laihtua loppuvuodesta hurjasti (kuvia löytyy aikaisemmista postauksista), jolloin eläinlääkäri määräsi pitkän Axilur kuurin matojen poissulkemiseksi. Suolisto-oireita ei vielä silloin ilmennyt, sen sijaan koira oli ihan järkyttävän nälkäinen. Suolisto-ongelmat (löysät ulosteet, ripulointi) alkoivat tammikuun puolessa välissä ja myös sellaista ihmeellistä hengen haukkomista on välillä esiintynyt ja siihen on auttanut vatsahappolääke. Aamuisin on aina välillä ollut keltaista limaoksennusta, mutta ei säännöllisesti. Missään vaiheessa koira ei ole ollut vaisu eikä väsynyt. Koiralla on aikaisemmin ollut yksi suolistotulehdus huhtikuussa 2015, josta parantui nopeasti suolistoantibiooteilla, tosin silloin oireet olivat erilaiset (ummetus). Suolistotulehduksen jälkeen oli anaalirauhastulehdus.
 
Vatsalaukku tähystettin helmikuun alussa ja siinä ei todettu silmämääräisesti mitään poikkeavaa. Tähystyspäivänä aloitettiin lääkityksenä Tylosin ja vatsahappolääkkeet. Verikokeiden tulokset olivat kaikki normaaleja (aikaisemmissa postauksissa näistä enemmän) paitsi B12-vitamiini oli reippaasti alle viitteen ja foolihappo viitearvojen alarajalla eli sisäelinperäiset syyt on suljettu pois. Myös ulostenäyte oli normaali eli kyse ei ole parasiiteista tai giardiasta. Vatsalaukun limakalvolta otetut koepalat varmistivat diagnoosiksi helikobakteerin ja kroonisen gastriitin. Diagnoosi korreloi hyvin oireiden kanssa ja olin siinä mielessä helpottunut, että nyt saatiin tietää minkä takia koira on laihtunut ja nyt voidaan aloittaa kohdennettu hoito-ohjelma.
 
Kerron seuraavaksi Tuton tämänhetkisen lääkityksen, ruokavalion ja lisät. Koska en ole eläinlääkäri, en suosittele kenellekään yhtään mitään, kerron vaan meidän tilanteesta ja kokemuksista.  Mitään vitamiinivalmisteita en ole vielä antanut, koska mikäli koira ei imeytyä kunnolla edes ruokaa, niin ei se imeytä vitamiinilisiäkään. Suolisto pitää ensin saada kuntoon ja vasta sitten boostataan vitamiinivalmisteilla ja silloinkin mahdollisimman luonnonmukaisilla eikä synteettisillä. Koira on ollut raakaravinnolla 1-vuotiaasta asti.
 
Lääkitys, ruokavalio ja lisät 
 
Lääkityksenä:
- suolistoantibíootti Tylosin 2x2
- ihmisten vatsahappolääke (Losec 1 tabletti/vrk)  
 
Ruokana:
- Keitettyä kanaa ja riisiä 2x/vrk (kaksi kertaa viikossa kana korvataan kanan sisäelinseoksella ja maksalla)
- Sian haimaa 150 g/pv
- Kuituna vedessä turvotettu pellavansiemenrouhe (3 rkl/vrk)
- Nameina kuivattua kanaa
 
Suoliston hoitoon:
- Glutamiinjauhe (puhdas) 1 tl/vrk
- Hiivaprobiootti Boulardii  1-2/vrk (avaan kapselin ruoan sekaan)
- Molkosania 1 rkl/vrk 
 
Glutamiini on aminohappo, jota käytetään Ihmisillä vuotavan suolen hoitamiseen  biotiinin ja maitohappobakteerin lisäksi. Glutamiini parantaa suoliston limakalvojen kuntoa, lisää vastustukykyä ja palautumista ja on yleinen aminohappo esimerkiksi ihmisten palautusjuomissa ja vastustukykyä lisäävissä ravintolisissä. Valmistetta on saatavilla kapseli- ja jauhemuodossa; koiralle annan 100 prosenttista puhdasta glutamiinijauhetta eli valmiste ei sisällä mitään mahdollisesti allergisoivia sidos- tai täyteaineita. Myös meidän koko perhe alkoi käyttämään samaan aikaan glutamiinia kapselina. En saa itselleni rahallista enkä muutakaan hyötyä siitä, että kerron näistä valmisteista ja mikäli tilanne jossakin vaiheessa muuttuu, kerron asiasta avoimesti. Käyttökokemuksista en vielä kirjoita, koska olemme käyttäneet tuotetta vasta viikon. Lisäravinteet tilaan Jenkeistä I Herbistä, jolloin saan ne yleensä alle puoleen hintaan. Tekstin lopussa on nettilinkki niihin lisäravinteisiin, jotka on meillä käytössä tai joita jatkossa aion käyttää.
 
Syötin aikaisemmin Tutolle inuliini prebioottia, joka lisää ruoansulatuksessa maitohappobakteerien kasvua ja sain tietää, että  inuliini kuulemma ruokkii helikobakteeria eli on tässä tapauksessa erittäin huono vaihtoehto. Sen sijaan Boulardii  Saccharomyces niminen hiivaprobiootti taasen syö helikoa /hiivaa ja kestää muista brobiootteja paremmin vatsahappoja eli siirryimme tällä viikolla käyttämään Boulardii  kantaa sisältävää valmistetta. Aloin itsekin käyttämään tätäkin valmistetta eli nyt on meidän perheen Tytsyillä samat systeemit- kuitenkin syön vielä ihmisten ruokaa:) Täältä linkistä voit lukea prebioottien ja probioottien erosta:http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dna00016
 
Molkosan taasen on maitohappokäynyttä heravalmistetta, jossa on erinomainen maitohappokoostumus. Se sisältää runsaasti L+ maitohappoa, jota elimistö tarvitsee hyödyllisten suolistobakteerien ravinnoksi. Molkosanin L+-pitoisus on 3,5-kertainen esimerkiksi hapankaaliin verrattuna.
 
Sianhaimaa aloin antamaan reilu kaksi viikkoa sitten kasvattajan suosituksesta ruoan imeyttämiseen ja sitä voi käyttää muutkin kuin haimavikaiset koirat. Suoliston ja vatsalaukun kunnon parantuminen vie aikaa ja kuten huomaatte, käytössä on monia eri keinoja. Valitsin tämän tien, koska haluan koiran kuntoon mahdollisimman nopeasti. Olen saanut kasvattajalta paljon hyviä vinkkejä koiran kuntouttamiseen ja monet tunnit ollaan yhdessä mietitty miten Tytsy saadaan kuntoon mahdollisimman nopeasti.
 
Koiran tämän hetkinen kunto
 
Tuto ei ole ripuloinut kertaakaan sen jälkeen kun on alkanut saamaan Tylosinia, ja muutaman päivän sisällä uloste on muuttunut löystästä kiinteäksi. Väri on edelleen aika tummaa, mutta ei enää kuitenkaan mustaa tai tumman vihreää. Välillä on ollut päiviä, jolloin vatsa ei ole toiminut ollenkaan, mutta tilanne on korjaantunut sen jälkeen kun lisäsin ruokaan pellavansiemenrouhetta. Vatsan kipukohtaukset ovat loppuneet kokonaan ja koira on saanut painoa lisää. Käytin Tutoa kasvattajan luona näytillä ja sain kuulla, että koira ei ole enää liian laiha vaan painon puolesta kisakunnossa. Myös liiallinen nälkäisyys on hävinnyt, mikä on ollut todella helpottavaa. Joskus jopa kupin pohjalle saattaa jäädä pari riisin muruakin eikä kuppia aina nuolla kymmeneen kertaan puhtaaksi.
 
Kaksi päivää sitten koira alkoi kakatessa vinkumaan vaikka vatsa ei ollut kovalla. Tosi kiva juttu varsinkin kun lähdemme muutaman päivän kuluttua koko perheen kanssa lomalle Miamiin ja äitini tulee koiraa hoitamaan meille kotiin. Lenkin jälkeen suihkuttelin pyllyä ja tarkistin anaalirauhaset ja kuten olin arvannutkin, ne olivat ihan täynnä. Varovasti painelin niitä ja jonkun verran sain niitä tyhjennettyä, sillä illalla ne tuntuivat ihan normaaleilta. Seuraavana päivänä kakkaaminen sujui normaalisti eli se ei enää sattunut. Olin yllättänyt, sillä mielestäni nestettä ei tullut ulos paljoa, mutta hajusta päätellen sitä tuli riittävästi (koko kämppä minä mukaan lukien lemusi). Tämä anaalien täyttyminen ei ollut mikään yllätys ollut, sillä vatsa on ollut pitkään löysällä, mikä saattaa estää useimmiten rauhasten normaalin tyhjentymisen. Rauhaset tyhjentyvät usein myös koiran rentoutuessa tai säikähtäessä.
 
Tyhjensin rauhasia ulkoapäin eikä se mitään mieltä ylentävää touhua ole varsinkin kun ottaa huomioon, että minä olen aikamoinen prinsessa. Jos joku olisi sanonut minulle muutama vuosi sitten, että joudun tyhjentämään koiran anaalirauhasia, niin olisin juossut karkuun. Mutta jos vaihtoehtoina on taas lääkärireissu nukutuksineen, niin eipä sitä paljoa tarvinnut miettiä mitä pitää tehdä! Lisäsin saman tien myös kuidun määrää ruoassa (pellavansiemenrouhe) ja kiitin luojaani siitä, että Tuto antaa minun käsitellä itseään todella hyvin. Vanhempi poikani naureskeli kun painelin koiran peräpäätä ja totesi, että ”Kaikkee sä kans joudut tekemään!” Yritin ehdottaa hänelle, että voisiko hän erikoistua koiran anaalirauhasten tyhjennysvastaavaksi, mutta ei jostain kumman syystä päästy sopimukseen.
 
Jatkotoimenpiteet
 
Tylosin on ollut käytössä 2,5 viikkoa ja eläinlääkärin mukaan lääkkeen vaste on ollut niin hyvä (ripuli ja kipuilu loppunut ja koira lihonut) että sitä jatketaan toistaiseksi. Kun uloste on täysin normaalia annos puolitetaan ja vähitellen lopetetaan. Mikäli oireet palaavat tai uusivat, aloitetaan helikon häätökuuri (2 antibioottia ja vatsahappolääke). Eräs helikobaktreerin häätöön erikoistunut eläinlääkäri kertoi, että häätökuurin jälkeen oireet yleensä helpottavat, mutta jostain syystä uusivat helposti eli usein joudutaan häätökuuri uusimaan. Kuulemma heliko voi äityä todella hankalaksi; eräällä koiralla oli löydetty maksasta helikobakteerin aiheuttama tulehdus ja ei ole ollut lainkaan harvinaista, että myös koiran omistajalta on löytynyt heliko. Muutaman viikon kuluttua otetaan B12-vitamiiniarvo uudelleen, jolloin pystytään arvioimaan ravinnon imeytymistä. Toki painon lisääntyminen on myös hyvä indikaattori. Mikäli B12-arvo on edelleen alhainen, annetaan koiralle sitä pistoksena.
Kanan annan niin pitkään keitettynä kunnes suoliston toiminta on täysin normaalia ja sitten alan antamaan raakaa kanaa keitetyn seassa varovasti annosta nostaen. Mikäli koira alkaa liikaa lihomaan, hiilihydraattia (riisi) vähennetään tai lopetetaan kokonaan. Aikaisemmin koira ei ole saanut hiilaria lainkaan, mutta riisi lisättiin ruokavalioon laihtumisen takia ja sen vuoksi, että koira saa määrällisesti enemmän vatsan täytettä syödäkseen. Valkosipulihapankaali lisätään ruokavalioon myöhemmin.
Huojentunein mielin lähdetään reissuun, toki pitää vielä anaalirauhaset muutamaan kertaan tarkistaa…:) Äidille on kirjoitettu tarkka lista jääkaapin oveen lääkityksestä ja ruokailusta. Vatsavaivoista huolimatta ollaan eletty ihan normaalia aktiivista elämää: pitkiä lenkkejä ja mielenterveystottista. Tuto tarjoaa lenkeillä tekemistä koko ajan ja ellei saa treenata minun kanssani, treenaa sitten itsekseen- eikä se aina ole niin kehittävää toimintaa. Vaikka lunta sataakin koko ajan, kevät lähestyy ja korvissa kuuluukin jo jälkimetsien kutsu.  Tavoitteena onkin, että pian vatsavaivat ovat taaksejäänyttä elämää tai ainakin hallinnassa ja voin tulevaisuudessa kirjoitella enemmän treenaamisesta ja muista koirajutuista. Lähiaikoina olisi tarkoitus kirjottaa treenaamisen lisäksi ainakin koiran lihashuollosta ja LTV4:sta. 
Kommentoi ihmeessä tekstin alla olevaan kommenttikenttään, mikäli sinulla on kokemuksia gastriitista, helikosta tai muista suolisto-ongelmista- ja toki muutoinkin saa kommentoida. Lisäksi kommentoi mikäli löydät tekstistä asiavirheitä. Blogin kommentteihin pystyn paremmin vastaamaan kuin facebook-ryhmien kommentteihin, koska niitä tuppaa tulemaan niin paljon, ettei aika yksinkertaisesti riitä enää niiden kommentoimiseen. Ja kiitos teille kaikille ihanille, jotka ovat laittaneet minulla viestejä ja soitelleet- olen saanut teiltä paljon hyviä ja kullanarvoisia vinkkejä ja vertaistukea. Olen myös tajunnut, etten ole todellakaan yksin näiden ongelmien kanssa vaan kohtalotovereita löytyy.
 
Täältä löytyy linkkejä käyttämäämme lisäravinteisiin:

Boulardii maitohappobakteeri:
Glutamiini kapselina:
Glutamiini jauheena:
 

 

 





maanantai 22. helmikuuta 2016

Meditaatioharjoitus sydänchakran vahvistamiseen

Meditaatio vahvistaa sydänchakraa, joka on rakkauden antamisen ja vastaanottamisen keskus. Meditaatio sopii tehtäväksi erityisen hyvin, mikäli kärsit sydänsuruista, kaipauksesta tai sinulla on terveysongelmia esimerkiksi rintakehän, yläselän, sydämen tai keuhkojen alueella. 
 
 
Tee meditaatio selin makuulla rauhallisessa ympäristössä. Vie huomio hengitykseesi ja käy mielessäsi läpi kaikki kehon osat alkaen varpaista aina päälakeen rentouttaen ne uloshengityksellä.

 
Vie huomio jalkapohjiin ja tunne kuinka ne lämpenevät ajatuksen voimasta.  Tunne kuinka lämpö alkaa levitä jalkapohjistasi jalkoja pitkin kohti lantiota ja jatkaa nousemistaan kohti hartioita. Anna lämmön levitä myös koko pään alueelle aina päälakeen saakka.

 
Vie huomio sydänchakraan, joka sijaitsee rintakehän alueella ja hengitä muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Tunne kuinka rintakehä laajenee jokaisella sisäänhengityksellä ja keuhkojen yläosat täyttyvät hapella ja uloshengityksellä rentoutuu aina keuhkojen alaosaan asti.

 
Samalla kun pidät huomion rintakehän alueella, visualisoi mieleesi kuva vaalean punaisesta ruususta, jossa on vihreät lehdet. Ajattele ruusua muutaman hengityksen ajan. Katso sen kauneutta ja ainutlaatuisuutta ja näe siinä luojan luomistyön tulokset. Vie nyt huomio itseesi ja tiedosta, että sinä itse olet tuo kaunis, ainutlaatuinen ruusu, joka ansaitsee elämäänsä vain parasta. Ajattele itsestäsi rakastavia ajatuksia ja anna koko sydämen alueesi täyttyä rakkaudesta. Jatka tätä niin kauan kuin olet vakuuttunut omasta ainutlaatuisuudestasi.
 
 
Mikäli kärsit sairauksista tai kivuista kehossasi, ajattele sairastunutta ruumiinosaa/elintä ja ajattele rakastavia ajatuksia itsestäsi ja sairaudestasi. Pyydä anteeksi keholtasi, jos olet kuormittanut sitä liikaa stressillä ja työnteolla ja unohtanut kuunnella sisimmästä kumpuavia varoituksia. Lupaa olla jatkossa kehollesi armollisempi ja kuunnella tarkemmin kehosi viestejä.

 
Vie vielä kerran huomio rintakehän alueelle ja tunne kuinka se täyttyy vaalean punaisesta ja vihreästä väristä. Jos jompikumpi väri vetää sinua enemmän puoleensa, ajattele sitä väriä.
Lopuksi ajattele rakastavasti itsestäsi tai ihmisestä, jolle haluat lähettää mielessäsi rakkauden täyteisiä ajatuksia.
Kuvan chakrataulut on maalannut Merja Nuora.
Tästä linkistä löytyy hengitysharjoitus rauhalliseen yöuneen:

Tästä linkistä löytyy virkistävä hengitysharjoitus:

Tästä linkistä löytyy meditaatioharjoitus stressin poistoon:
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/meditaatioharjoitus-stressin-poistoon.html

Tästä linkistä löytyy meditaatioharjoitus itsensä suojaamiseksi:
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/meditaatio-itsensa-suojaamiseksi.html
 
Tästä linkistä löytyy meditaatioharjoitus kurkkuchakran tasapainottamiseen:
 
Tästä linkistä löytyy meditaatioharjoitus suruun ja ikävään:
 

 
 

perjantai 19. helmikuuta 2016

Narumato/Ropeworm- vaikea uskoa todeksi!


"Siinä menee nyt sitten sun lukijat", totesi poikani lakonisesti kuullessani mistä kirjoitan. Perheen miesten vastustuksesta huolimatta, aloitin narumadon häätöön tarkoitetun paasto/puhdistuskuurin. Muutaman päivän kuluttua miestenkin kasvot kalpenivat...

Mietin pitkään kirjoitanko tästä aiheesta, koska aihe on niin öklöttävä ja se aiheuttaa inhotusta ja kummeksuntaa epäilemättä. Jos olet erityisen herkkä kaikille mönkijäisille, muista, että tätä ei ole pakko lukea:) Painotan sitä, että on kyse asiasta, joka on uusi tiedemaailmalle(kin) ja josta tietoa on saatavilla vähän. Kaikkeen tietoon, mitä netissä kirjoitetaan, kannattaa ja pitää suhtautua kriittisesti. Muistathan rakas lukijani myös, että kerron pelkästään omasta näkökulmastani enkä tieteen näkökulmasta. En siis ole tutkija enkä lääkäri. Sinun ei tarvitse uskoa sanaakaan mitä kerron, sillä en olisi itsekään uskonut ellen itse olisi tätä kokenut.  Inhoan netissä sitä, että jos avaa jonkun sivun, niin sieltä avautuu sellaisia kuvia, joita ei haluaisi nähdä. Sen vuoksi en laita tähän postaukseen kuvia madosta. Voit niitä käydä itse katsomassa netistä: kirjoita googlen kuva hakuun rope worm, niin löydät kuvia tästä oliosta. Netti on näitä kuvia pullollaan.

Kävin bioresonanssimittauksessa pari vuotta sitten ja laite ilmoitti, että minulla on narumato. Muita matoja ja parasiittejä ei löytynyt, sen sijaan jonkun verran kehoon keräytyneitä raskasmetalleja, homeita ja kemikaaleja (erityisesti sellaisia, joita käytetään vihannesten/hedelmien lannoituksessa). Kuulemma mato on yleinen, mutta minulla ei ole tästä tarkempaa tietoa ja en tiedä onko kenelläkään. Tiedän, että bioresonanssimittauksesta ollaan montaa eri mieltä, mutta itseni vakuutti se, että laite on löytänyt minulta esimerkiksi mykoplasman, joka myöhemmin todettiin verikokeilla. Laite näyttää myös elimistöön kertyneet lääkejäämät ja minulta se löysi kilpirauhaslääkejäämiä, jota olen käyttänyt vuosikausia. Itse olen ollut aina tosi kiinnostunut kaikesta sellaisesta, mikä ei kuulu viralliseen terveydenhuoltoon, koska niin monet ihmiset kärsivät mitä erilaisemmista oireista ja joita meidän terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene auttamaan. Eikä minua huoleta todellakaan se, että joskus rahat saattavat mennä hukkaan, koska olen itse uteliaisuuttani vapaaehtoisesti "tutkimuksiin" hakeutunut. Lisäksi monissa Euroopan sivistysmaissa mm. Saksassa, Belgiassa, Englannissa ja Ranskassa virallinen ja vaihtoehtoinen lääketiede kulkevat käsikädessä. En usko, että ainoa viisaus asuu Suomessa, jossa on peräti 5 miljoonaa ihmistä vaikka meidän virallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on toki hyvääkin. Tietty hieman kokonaisvaltaisempi ote ihmisen terveyteen voisi olla enemmän kuin toivottavaa ja suotavaa.

Venäläinen tutkijaryhmä (Alex Volinsky, Nikolai Gubarev jne.) julkaisivat 13.1.2013 tutkimuksen "Development stages of the rope human intestinal parasite". Kyseessä on tieteelle aikaisemmin tuntematon loinen ja se ei kuulu mihinkään aiemmin tunnettuihin loisryhmiin. Ökkömönkijäisellä on monta eri olomuotoa ja se tarttuu ihmisiin puhdistamattomasta vesijohtovedestä, äidiltä perittynä tai joistakin mausteista. Mato voi olla monta metriä pitkä ja ulkomuoto riippuu olomuodosta. Mato saattaa aiheuttaa ihmiselle todella monenlaisia oireita aina vatsakivuista allergioihin. Tutkijat tutkivat matoa koko ajan lisää eli kovinkaan paljon tietoa ole siitä vielä saatavilla. Se kuitenkin tiedetään, että narumato ei sisällä ihmisen DNA:ta. Lääketiede ei tunnista kyseistä oliota ollenkaan vaikka lääkäreille on kuulemma asiasta kerrottu. 

Minulla siis olisi tuommoinen suolistossani. Pelkkä ajatuskin puistatti ja ajattelin unohtaa koko asian. Yön pimeinä tunteina en voinut olla kuitenkaan miettimättä sitä, että jo vuosia sitten mennessäni selinmakuulle, oikea puoli alavatsasta kovettui kivikovaksi ja nousi muutaman sentin verran ylöspäin. Tätä jatkui vuosikausia ja kävin sen vuoksi lääkärissäkin. Lääkäri näki saman minkä minä, mutta oli ihan ymmällään eikä osannut mihinkään jatkohoitoonkaan ohjata. Onkohan se ollut se mato? Ajatus oli niin epämiellyttävä, että päätin kokeilla madon häätökuuria yli puolentoista vuoden mietinnän päätteeksi perheen miesten vahvasta vastustuksesta huolimatta. Miehet eivät halunneet ensinnäkään minun laihtuvan ja toiseksi eivät ymmärtäneet miksi minun täytyy lähteä mukaan aina kaiken maailman hössötyksiin. En olisi kuitenkaan minä, jos en olisi kokeillut. Ja muutaman päivän kuluttua miestenkin kasvot kalpenivat...

Englannista pitäisi tilata 5:n päivän suoliston puhdistuskuuri Bless Herbsistä ja kuurin aikana ei syödä mitään eli kyseessä on tietyn tyyppinen paasto. Käytän puhdistuskuurista paasto sanaa, vaikka  se ei todellakaan ole sama asia kuin esimerkiksi vesipaasto. Viisi kertaa päivässä nautitaan omenamehuun sekoitettuna kuituseos, joka vie tehokkaasti nälkää ja pistää suolen toimimaan. Lisäksi illalla otetaan suolen toimintaa edistäviä kapseita. Tässä linkki nettisivuille: http://www.blessedherbs.com/products/cleansing-detox/the-colon-cleansing-kit.html 

Tilasin tuotteet netin kautta ja postimaksuineen maksoi noin 150 euroa eli ei mitään halpaa lystiä. Tuotteet tulivat kotiovelle kuudessa päivässä. Paastoa edeltää kolmen päivän valmistautuminen, minkä aikana ei syödä lihaa eikä sokeria, sen sijaan paljon vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Myös viljatuotteita sai syödä ja kahvia juoda (auttaa madon häätämisessä). Paaston jälkeen pidetään myös pari totuttelupäivää samalla periaatteella. Tuotteiden mukana tuli englanninkielinen ohjekirja, jossa kerrottiin perinpohjaisesti miten tuotetta käytetään.

Totuttelupäivät menivät hyvin ja olo oli hyvä. Jo totuttelupäivien aikana otettiin kuituseosta sekä kapseleita ja suoli alkoikin heti tyhjentyä tehokkaasti. Rehellisesti sanottuna en uskonut siihen, että mitään matoa tulisi ulos vaan ajattelin enemmänkin, että joskus on hyvä tehdä suolistolle totaalinen puhdistuskuuri. Ja tietenkin olin myös äärettömän utelias, että tulisiko sieltä mitään ulos vai ei:)  Kaksi ensimmäistä varsinaista paastopäivää olivat tosi helppoja ja suoli tyhjentyi  lievästi sanottuna tehokkaasti. Olo oli energinen ja hyvä eikä madosta ollut tietoakaan. Kolmannen päivän edeltävä yö oli kamala: alavatsaa ja selkää särki, ihan kuin olisi synnytyspoltot menossa. En voinut nukkua. Oksetti ja oli huono olo. Eihän tästä tule yhtään mitään...

Ja sitten kolmantena aamuna sitä ihteään alkoi tulemaan. Ja sitä tuli ja tuli. Monta metriä. Joka kerta kun matoa tuli ulos, tuli suuhun ihan kamala maku ja selkää särki. HYI! Mistä tiesin, että kyseessä oli mato eikä esimerkiksi jotain suolen seinämän kuollutta kuona-ainetta. Enhän minä tiedäkään enkä voi sitä kenellekään todistaa, koska en vienyt mönkijöitä sairaalan labraan tutkittavaksi (näin olisi pitänyt tehdä lääkärituttuni mukaan). Mutta sen minä tiedän, että se mitä sieltä tuli näytti prikulleen samalta kuin mitä olen kuvissa nähnyt. Se oli sellaista paksua narua tai köyttä joka ei mennyt millään katki. Kyllä kokeilin katkaista sitä! Tutkijoille on selvinnyt, että mato kuulemma käyttää hyväkseen ihmisen ravintoa ja tiskirätin tavoin puristaa ravinnon sisäänsä. Siitä tulee narumainen ulkomuoto. Otin tietenkin valokuviakin, mutta en niitä tänne laita. Olen näyttänyt niitä lääkäritutuilleni. He ovat olleen järkyttyneitä ja vihaisia kun en vienyt olioita tutkittavaksi. Eli käytän tässä postauksessa narumato nimeä vaikka sitä ei ole laboratoriossa tutkittukaan.

Olin syömättä kaiken kaikkiaan  6 päivää ja pidin paaston jälkeen kaksi totuttelupäivää syöden pelkkiä kasviksia ja hedelmiä. Matoa tuli ulos kuutena eri päivänä eli paaston jälkeenkin. Olotila vaihteli suuresti paaston aikana. Välillä oli ihan hyväkin olo, välillä huono. Nälkää en juuri tuntenut eli kuituseos piti todella hyvin nälän loitolla. Minulla on sellainen tunne, että matoa olisi tullut vielä ulos niin kauan kuin olisin ollut syömättä mutta annospussit loppuivat (sain yhden päivän pussit ostettua ystävältäni). Eli en usko, että tämä tarina on vielä tässä...

Puhdistuskuurin jälkeen närästyksen tunne ja polttelu rintalastan takana hävisivät pikku hiljaa. Sen lisäksi olen kärsinyt levottomista jaloista aina silloin kuin olen ollut yliväsynyt. Niistäkään en kärsi enää. Myöskin paineentunne alavatsalla on kadonnut. Olen tyytyväinen, mutta en usko, että olen kokonaan päässyt madosta eroon. En tiedä miksi ajattelen näin, minulla on vaan sellainen tunne. Ja aika usein minun "tunne" on osoittautunut myöhemmin oikeaksi.

Kuulun Facebookissa rope worm-ryhmään. Siellä ihmiset ympäri maailmaa käyvät aiheesta vilkasta keskustelua ja myös suomalaisilta keskustelupalstoilta löytyy tietoa. Jenkit poistavat narumatoa kahvisuolihuuhtelulla (coffee enema). En ole kokeillut, mutta netistä löytyy ohjeita tähänkin asiaan. En siis ole todellakaan ainut, jolta tämä olio on löytynyt. Netistä googlettamalla löytyy tietoa myös terapeuteista, jotka tekevät bioresonanssimittauksia ja ohjeistavat madon häädössä. Älä koskaan ala tekemään puhdistuskuuria itseksesi. Siihen saattaa sisältyä joitakin vaaroja, joista minä en ole tietoinen.

Aion tehdä puhdistuskuurin puolen vuoden päästä uudestaan. Teen sen niin monta kertaa, ettei narumatoa enää tule. Eli jatkoa on luvassa tällekin kertomukselle. Olehan kuulolla:)

Jos sinulla on kokemuksia tai mielipiteitä narumadosta, kommentoi ihmeessä alla olevaan kommenttikenttään. Olisi enemmän kuin mielenkiintoista kuulla kokemuksiasi/mielipiteitäsi kyseisestä oliosta.

http://www.blessedherbs.com/products/cleansing-detox/the-colon-cleansing-kit.html

tiistai 16. helmikuuta 2016

Koiran laihtuminen- koepalojen tulokset!



Tämä on jatkokertomus, joka käsittelee Tuto koiran laihtumista, vatsakipuja ja suolisto-ongelmia. Aikaisemmat aihetta käsittelevät postaukset löytyvät täältä:

http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/01/koira-laihtui-ruoan-lisayksesta.html 

http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/02/koira-laihtuu-syyn-selvittaminen.html

http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/02/koiran-laihtuminen-vatsan-tahystys_11.html

Yhteenvetona todettakoon, että koira alkoi laihtua loppuvuodesta hurjasti (kuvia löytyy aikaisemmista postauksista), jolloin eläinlääkäri määräsi pitkän Axilur kuurin matojen poissulkemiseksi. Suolisto-oireita ei vielä silloin ilmennyt, sen sijaan koira oli ihan järkyttävän nälkäinen. Suolisto-ongelmat alkoivat tammikuun puolessa välissä ja pian sen jälkeen sovimme lääkärin kanssa vatsalaukun tähystyksestä. Myös sellaista ihmeellistä hengen haukkomista on välillä esiintynyt ja siihen on auttanut vatsahappolääke. Missään vaiheessa koira ei ole ollut vaisu eikä väsynyt. Koiralla on aikaisemmin ollut yksi suolistotulehdus huhtikuussa 2015, josta parantui nopeasti suolistoantibiooteilla.
 
Vatsalaukun tähystys oli reilu viikko sitten 8.2.2016 ja siinä ei todettu silmämääräisesti mitään poikkeavaa. Koepaloja otettiin runsaasti ja aikaisemmin on otettu verikokeita ja ulostenäyte. Verikokeiden tulokset ovat muutoin olleet normaaleja, paitsi B12-vitamiini oli reippaasti alle viitteen ja foolihappo viitearvojen alarajalla. Tähystys päivänä aloitettiin suolistoantibiootti Tylosin ja vatsahappolääkkeet. Ruokana keitettyä kanaa ja riisiä ja lisinä maitohappobakteereja, männynkuorijauhetta ja molkosania. Mitään vitamiinilisiä en nyt ole uskaltanut antaa ja onko niistä edes hyötyä ellei ruokakaan imeydy? Voisikohan glutamiinista  ja biotiinista olla apua siihen, että ruoka alkaisi imeytyä paremmin? Ihmisillähän noita valmisteita käytetään vuotavan suolen hoitoon, joten toimisikohan koirallakin? Tuto ei ole ripuloinut sen jälkeen kun on alkanut saamaan Tylosinia, mutta uloste on edelleen löysää ja tummaa. Mielestäni koira on saanut painoa lisää, mutta tämä on subjektiivinen arvio, ei tieto. Ei olla käyty eläinlääkärillä punnituksessa viime päivinä. Vatsakipuja on edelleen ollut välillä, mutta ne ovat vähentyneet. Energiaa edelleen riittää vaikka muille jakaa ja lenkillä tarjoaa koko ajan tekemistä ja kontaktia. Siis ihan koko ajan.
Mamma sanoi, että mä olisin lihonut! Kuulemma mun tapauksessa se olisi pelkästään hyvä juttu.

Eli tällä kertaa Tylosin ei ole ollut sellainen ihmelääke kun aikaisemmassa suolistotulehduksessa, jolloin koiran vointi muuttui muutamassa päivässä parempaan suuntaan. Toki oireetkin tuolloin olivat erilaiset (ummetus, vatsan turvotus ja kaasuuntuminen). Pari päivää sitten saimme ulostenäytteen tulokset, jotka olivat normaalit: ei siis giardiaa eikä parasiitteja. Ei löytynyt selitystä sieltäkään suunnasta. Eli huoli on ollut suuri eikä tilannetta helpota yhtään se, että olemme perheemme kanssa lähdössä 29.2 Yhdysvaltoihin 8. päivän lomareissulle ja äitini tulee koiraa hoitamaan. Ei ole kiva lähteä lomalle, ellei koira ole kunnossa. Kuitenkaan hintavaa reissua ei noin vaan viitsi peruakaan ellei ole hengen hätä.

Tänään sain vihdoin tietää tähystyksessä otettujen koepalojen tulokset ja tässä suora lainaus lääkärin tekstistä: Tuton mahalaukussa todetaan krooninen limakalvon tulehdus eli gastriitti. Tulehdussoluista on eniten eosinofiileja, lymfosyytteja ja palsamsyytteja. Myös helikobakteereja todettiin. Taustasyinä voivat olla mm. IBM, allergia, loiset ja sisäelinperäiset sairaudet. Tuton kohdalla on poissuljettu loiset ja sisäelinperäiset sairaudet. Allergia voi olla yhtenä komponenttina pahentamassa oireita. Suolistosta ei ole koepaloja, mutta on hyvin todennäköistä, että suolistossa on samansuuntaisia muutoksia, koska Tuton oireilu on myös suolisto-oireilua.

Ihan vaan tiedoksi kaikille, ettei meidän Allu oo ainut perheen pesäpalloilija. Mä olen Alluakin nopeampi ja jaksan treenata vaikka koko päivän.
Lääkityksenä aloitetaan helikobakteerin häätöön tarkoitettu antibiootti ja rinnalla Tylosin. Ellei tästä hoidosta ole vastetta, aloitetaan kortisoni. Kun olen lueskellut gastriitin oireita, niin ne kaikki sopivat Tuton oireisiin: ripuli (välilä), laihtuminen, ruoan imeytymisen heikentyminen, vatsakivut jne. Olen helpottunut siitä, että nyt tiedetään mikä koiraa vaivaa ja koira saa lääkityksen. Epätietoisuus on kaikista kamalinta. Mikäli gastriitti johtuisi helikobakteerista ja se saataisiin häädettyä, niin siinä tapauksessa päästäisiin todella helpolla. Helikobakteeria on jonkin verran koirilla tutkittu ja se on ilmeisesti koirilla aika yleinen eikä läheskään kaikilla aiheuta oireita. Mutta mikäli koiralla on oireita ja heliko löydetään, se häädetään. Tämän enempää en aiheesta tiedä, koska vasta äsken sain yleensäkin tietää, että koiralla voi olla heliko. Itseasiassa en tiedä paljoa gastriitin hoidostakaan koiralla, mutta eiköhän sekin tule tässä ajan kanssa opittua. Ilmeisesti ainakin ruoka pitäisi olla helposti sulavaa ja antaa useissa erissä päivän aikana.

Mielenkiintoista tässä on se, että kolme kuukautta sen jälkeen kun Tuto tuli meille, sairastuin gastriittiin. Tähystyksessä löydettiin heliko. Löysin tutkimuksen, jossa on tieteellisesti todistettu, että koiran helicobakteeri voi tarttua ihmiseen. Linkki tutkimustulosten yhteenvetoon löytyy täältä: ttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/41027. Tätä on nyt kuitenkin turha alkaa tämän enempää spekuloimaan, varmaa tietoa ei saa mistään eikä sillä ole mitään merkitystä. Mutta mielenkiintoista kuitenkin.
Koiralle aloitetaan nyt siis uusi lääkitys ja hoitosuunnitelma on valmiina. Tulevaisuudessa nähdään, paraneeko Tuto nopeasti vai siirrytäänkö kortisoniin. Pahin kauhuskenaario olisi ollut se, ettei koepaloistakaan löytyisi mitään ja koira vaan jatkaisi oireilua ja laihtumistaan. Näin on valitettavasti liian monelle saksanpaimenelle käynyt ja monesti syy laihtumiseen ja oireisiin on löytynyt vasta avauksessa. Välillä on mieleen hiipinyt pelkoja, että mitä jos Tutonkaan oireisiin ei löydetä mitään syytä. Entäs jos suolisto ei suostu ottamaan mitään vastaan ja koira kuihtuu käsiin. Olen yrittänyt kuitenkin elää kuten opetan ja yrittänyt rauhoittaa laukkaavaa mieltäni meditaatioharjoituksilla, joita löytyy myös täältä blogista. Se, että olen joogannut ja tehnyt mielenhallintaharjoituksia jo iäisyyden ja se, että kirjoittelen ja julkaisen meditaatioharjoituksia ei tee minusta yli-ihmistä, jota eivät mitkään vastoinkäymiset hetkauta. Yritän kuitenkin hyväksyä asiat sellaisena kuin ne eteeni tulevat ja uskoa siihen, ettei mitään elämässäni tapahdu ilman tarkoitusta. Vastoinkäymiset on tarkoitettu voitettavaksi ja jokin oppiläksy minun täytyy tämänkin asian kautta oppia.
Mä niin rakastan kuvissa poseeraamista ja huomion keskipisteenä olemista. Olisin tässäkin asennossa vaikka koko päivän...
Kirjoittelen taas kuulumisia kun nähdään miten Tuto reagoi helikohäätöön. Ainakin varmaan yhden postauksen ehdin tekemään ennen reissuun lähtöä. Katsoin juuri ulos ja huomasin, että ulkona paistaa aurinko. Nautitaan näistä ihanista ulkoilusäistä ja tehdään koiriemme kanssa pitkiä lenkkejä. Kiitos teille kaikille, että olette hengessä mukana<3

Treenipostauksia löytyy täältä:

http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/kooste-treenikaudesta.html

http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/treenikuvia-vuosilta-2014-2015.html
 
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/01/metsajalkea-joulukuussa.html

lauantai 13. helmikuuta 2016

Cutrin sensitive hiustenhoitotuotteet testissä

 
 
Minulla on pitkään etsinnässä sellaiset hiustenhoitotuotteet, joissa on mahdollisimman vähän kemikaaleja ja joissa ei olisi lainkaan yleisimmin herkistäviä aineosia. En ole altistunut  millekään kosmetiikassa käytetylle aineosalle, mutta en halua kuormittaa kehoani ylimääräisillä kemikaaleilla. Sokoksella minulle suositeltiin Cutrinin Sensitive sarjaa ja sainkin testattavaksi Cutrinilta 4 hiustenhoitotuotetta.
 
Cutrin Sensitive sarja on täysin kotimainen sarja, joka on ensimmäisenä Suomessa saanut Allergia- ja astmaliiton allergiatunnuksen. Kriteerit ovat tunnetusti tiukat eikä tuote saa sisältää mitään yleisimmin allergisoivaa aineosaa, hajusteita, väriaineita, parabeeneja tai silikoni- ja mineraaliöljyjä . Tuotteen pitäisi olla hellävarainen iholle, hiuksille ja hengitysteille. Hoitotuotteiden hoitava aineosa on pellavauute.
Yleisimmät kosmetiikassa käytetyt allergian aiheuttajat ovat säilöntäaineet isotiatsolinoli ja metyyli-isotiatsolinoli sekä hajusteet citronellol, farnesol ja limonene. Tästä linkistä voi käydä lukemassa kosmetiikan säilöntäaineista ja allergiasta: https://www.kosmetiikka-allergia.fi/prime_12.aspx.  Noin 500 suomalaista herkistyy vuosittain metyyli-isotiatsolinonille, jota käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, hiuskosmetiikassa ja puhdistusaineissa. Euroopan unioni on kieltämässä aineen käytön ainakin osittain, mutta joskus tätä säilöntäainetta saattaa olla tuotteessa vaikka aineosaa ei mainitakaan aineosaluettelossa. EU komission tiedekomitea suositteli joulukuussa 2013, että metyyli-isotiatsolinonin käyttö tulisi kieltää ja kosmetiikkateollisuuden edunvalvontajärjestö Cosmetics Europe on antanut suosituksen, jonka mukaan metyyli-isotiatsolinonia ei tulisi käyttää iholle jäävissä tuotteissa. Kuitenkin tätä aineosaa löytyy vielä monesta tuotteesta, jota ihmiset saattavat käyttää päivittäin tietämättä sen allergisoivasta vaikutuksesta.
 
Testissä olleet tuotteet ja omat käyttökokemukseni
 
Minulla oli testissä 4 tuotetta, joiden käyttökokemuksista kerron teille seuraavaksi. Eli ensiksi kerron valmistajan kuvauksen ja sen jälkeen oman kokemukseni tuotteesta. Omat hiukseni ovat puolipitkät (pitkäksi kasvanut polkkatukka) ja luonnon taipuisat. Ennen kuin aloin käyttämään tuotteita, huomasin, että kaikissa neljässä tuotteessa oli suhteellisen vähän aineosia, mikä on pelkästään hyvä asia mikäli haluaa välttää kemikaalikuormaa. Tarkistin vielä itse kaikkien tuotteiden aineosat eikä niissä ollut mukana yleisimmin herkistäviä aineosia.  Tiesin kyllä ettei niitä voi olla, jos ovat saaneet allergia- ja astmaliiton allergiatunnuksen, mutta tulipan tehtyä.  Kaikissa tuotteissa oli suihkuttaessa mieto tuoksu, joka hävisi kun tuote oli kuivunut ja kaikki tuotteet kuivuivat nopeasti. Kahdesta tuotteesta kirjoitin ylös kaikki aineosat selityksineen, koska on ihan mielenkiintoista tietää mitä nämä ihmeelliseltä kuulostavat aineosat oikeasti ovat ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään.
 
Sensitive finish it hairspray on hajusteeton viimeistelykiinne, jonka luvataan antavan erittäin voimakkaan pidon ja vahvan tuen kampauksen viimeistelyyn. Pitäisi kuivua nopeasti ja harjautua helposti pois hiuksista.
 
Aineosaluettelo:
 
alcohol denat (denaturoitu alkoholi, liotin)
butane (ponneaine)
iso butane (ponneaine)
propane (ponneaine)
acrylates/t-butylacrylamide copolymer (kalvonmuodostajapolymeeri)
aminomethyl propanol (PH:n säätelijä)
aqua (vesi)
betaine (viskositeetin säätäjä)
panthenol (B5-vitamiini)
isohexadecane (?)
citric acid (sitruunahappo, PH:n säätelijä)
 
Oma kokemukseni tuotteesta: aineosaluetteloon oli merkitty 11 aineosaa ja kun vertailin muihin hiuslakkoihin, saattoi niissä helposti olla 27 eri aineosaa eli tuo 11 on aika vähän. Suihkuttaessa tuotetta siinä oli mieto haju, mutta kuivuessaan tuote oli mielestäni hajuton. Tuote täytti valmistajan lupauksen sillä antoi ainakin minun hiuksiini riittävän pidon kuitenkaan jättämättä hiuksiin mitään inhottavaa lakkakerrosta. Tästä iso plussa! Kuivui nopeasti ja lähti harjaamalla hiuksista helposti pois.
 
Sensitive shape it haispray on hajusteeton työskentelykiinne eli hiuksia voi työstää ja muokata vielä hetken ajan kiinteen suihkutuksen jälkeen. Lopputuloksen pitäisi olla kiiltävä, joustava ja pitävä ja kiinteen pitäisi harjautua helposti pois hiuksista.
 
Oma kokemukseni tuotteesta: aineosaluettelossa oli 11 aineosaa kuten edellisessä työskentelykiinteessä. Tykästyin kovasti tähän tuotteeseen, sillä hiuksia todellakin pystyi hyvin muokkaamaan tuotteen suihkutuksen jälkeen. Ei jättänyt hiuksiin silmillä havaittavaa kerrosta ja harjautui helposti pois hiuksista. Suihkuttaessa havaitsin miedon tuoksun, mutta tuotteen kuivuttua on hajuton. Ei jättänyt hiuksia tahmeaksi vaan hiukset olivat luonnollisen tuntuiset.
 
Sensitive multispray on voimakkaan tuen antava hajusteeton monitoimisuihke, joka suojaa lämmöltä, antaa volyymia, tukea, pitoa ja kiiltoa. Lupaa antaa myös rakennetta tyvestä latvaan ja on erinomainen rullakampausten pohjalle.
 
Aineosaluettelo:
 
alcohol denat (denaturoitu alkoholi)
aqua (vesi)
VP/VA copolymer (rakenteeseen vaikuttava polymeeri)
PVP (denaturoituun alkoholiin liotettu polyvinyylipyrrolinodi-kopolymeerihartsin ja vinyylilalkoholin  seos)
glyserin (glyseroli, kosteuttaa)
PEG/PPG-18/18 dimethicone (polymeeri)
cetrimonium chloride (ammonium suola, ehkäisee sähköisyyttä)
triethyl citrate (trietyylisitraatti, luonnon deodoroiva aktiiviaine, joka laskee pH-arvoa iholla ja vähentää näin hikoilua ja siihen liittyviä epämiellyttäviä hajuja).
 
Oma kokemukseni tuotteesta: aineosaluettelossa oli 8 aineosaa. Aivan ihana tuote ja antoi todellakin kaikkea sitä mitä lupaa! Hiukset eivät ole yhtään tahmaiset eikä suihkeen kuivuttua ole havaittavissa mitään tuoksua. Helppo suihkuttaa ja kiva pieni käteen sopiva pullo, joka mahtuu hyvin käsilaukkuun. Ehdoton suosikkini!
 
Sensitive dry shampoo on hajusteeton kuivashampoo herkälle hiuspohjalle ja kaikille hiustyypeille. Sopii myös tummille hiuksille. Raikastaa ja antaa ryhtiä hiuspesujen välillä sekä antaa rakennetta ja volyymia kampausten pohjalle. Nopea ja helppo käyttää.
 
Oma kokemukseni tuotteesta:  aineosaluettelossa 9 aineosaa. Antaa todellakin volyymia ja rakennetta ja toimii hieman likaisiin hiuksiin niitä raikastaen. Loistava niihin tilanteisiin kun hiukset pitäisi pestä, mutta kun ei ehdi tai jaksa. Itse käytän tätä yleensä siten, että suihkutan hiusten tyveen ja hieron hiuksiin. Sen jälkeen laitan hiukset kiinni nutturalle tai ponnarille. En käyttäisi peräkkäisinä päivinä vaan pesen hiukset aina sinä päivänä kuin olen käyttänyt kuivashampoota sillä tuote ei tietenkään vastaa normaalia shampoo pesua ja ainakin minun hiukset jättää hieman tahmaisen tuntuiseksi. Suihke imeytyy hyvin tummiinkin hiuksiin jättämättä vaaleaa puuterimaista väriä. Mukava käteen sopiva pullo.
 
Kiitos Cutrin! Hienoa, että olette kehittäneet sarjan, joka sopii herkille ihmisille ja niille, jotka haluavat välttää turhia kemikaaleja. Olen aivan vakuuttunut, että tulevaisuudessa tämän tyyppisille tuotteille on yhä enemmän tilausta; mitä enemmän kemikaalikuormaa pystyy välttämään, sitä parempi.
 
 

torstai 11. helmikuuta 2016

Koiran laihtuminen- vatsan tähystys


Tämä on jatkokertomus, joka käsittelee Tuto koiran laihtumista. Aikaisemmat aihetta käsittelevät postaukset löytyvät täältä http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/01/koira-laihtui-ruoan-lisayksesta.html ja täältä http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/02/koira-laihtuu-syyn-selvittaminen.html. Viime postauksessa kerroin, että Tutolla oli selvästi vatsakipuja ja lääkärin määräämä lääke oli kaikista Jyväskylän apteekeista loppu. Saimme lääkettä heti seuraavana päivänä ostettua suoraan eläinlääkäriasemalta. Kyse oli siis Cerenia nimisestä vatkakipulääkkeestä ja kyseessä on ällistyttävän kallis lääke: 4 tablettia n. 28 euroa!  Olisihan meiltä normi kipulääkettä koiralle löytänyt, mutta vatsakipuiselle koiralle ei voi tietenkään mitä tahansa kipulääkettä antaa. Hetkeäkään ei tietenkään mietitty ostetaanko lääkettä vai ei, mutta se kyllä ihmetyttää, että koirien lääkkeet ja toimenpiteet ovat paljon kalliimpia kuin ihmisten vastaavat. Ja kun lääkkeiden hinta on todellakin vaan murto-osa kaikista niistä kustannuksista joita oireilevan koiran tutkiminen aiheuttaa. Mitäs käy niille koirille, joiden omistajat joutuvat vaikkapa työttömäksi eikä ole varaa maksaa kalliita vakuutusmaksuja?

Tuto sai siis vatsakipulääkettä viikko sitten torstaina ja puoli tuntia lääkkeen antamisen jälkeen koira valahti ihan rennoksi ja alkoi kuorsaamaan. Kiipesi vanhemman pojan syliin sohvalle (kuva alla) ja nukkui syvää unta monta tuntia! Sydämmestä ihan kirpaisi: en ollut tajunnut miten kovista kivuista neito on todennäköisesti kahden viime kuukauden aikana kärsinyt:( Meno on ollut vauhdikasta, mutta jälkeen päin ajateltuna koira on ollut hätääntyneen oloinen. Ja voi vaan kuvitella mikä on ollut stressitaso, jos koko ajan pitää vahtia milloin jääkaapin ovi aukeaa ja milloin saa ruokaa.

Kummallisinta oli se, että saatuaan vatsakipulääkkeen, Tuto ei vaikuttanut enää niin järkyttävän nälkäiseltä. Ehkä nälkä on tuntunut kipuna vatsassa muun kivun lisäksi. Voi reppanaa! Suunnitelma oli se, että vatsakipulääkkeellä mennään maanantain tähystykseen asti vaikka lääkäri kyllä sanoi, että mikäli hätä tulee, niin voidaan Tylosin aloittaa aikaisemmin. Pärjättiin ihan hyvin viikonlopun yli vaikka limaista ulostetta tulikin joka päivä, mutta mitään vesiripulia ei onneksi ilmaantunut.
 
Loppuviikosta tapasin vielä lääkäriä ja sain tietää Tuton verikoetuloksista: haima-arvot olivat normaalit eli kyse ei ole haimatulehduksesta eikä vajaatoiminnasta. B 12- vitamiini oli todella reippaasti alle viitearvojen mikä kertoo ravinnon imeytymisongelmasta. Myös foolihappo oli ihan viitteen alarajalla. Munuisarvot olivat normaalit kuten aikaisemmin otetut reumakokeet, laaja kilpirauhaspaneeli ja addisonin tautikokeet ovat olleet normaaleja.
 
Maanantaina koira oli ravinnotta puoleen päivään asti ja klo 13 oli tähystys. Eläinlääkärin odotusaulassa oli 4 muuta koiraa ja Tuto suhtautui niihin todella säyseästi. Yritti jopa haistella vieressään istuvaan bernin paimenkoiraa, mikä on epätavallista käytöstä Tutolle. Muutoinkin on viime aikoina osoittanut ystävällisiä elkeitä muille koirille kun aikaisemmin on ollut joko täysin välinpitämätön tai erittäin dominoiva. No, edelleen on dominoiva, mutta hänen majasteettinsa käy kyllä vahvasti tuulella tämän asian suhteen. Muutama viikko sitten yritti väkisin saada kahta läskiä noutajanarttua leikkimään kanssaan eikä ymmärtänyt ollenkaan, että toiset ei nyt jaksa/kykene riehua. Tämäkin on outoa käytöstä aikaisempaan verrattuna. Mielessä on käynyt kerran jos kaksikin hormoonihäiriön mahdollisuus, koska Tutoa ei ole steriloitu eikä pentuja ole teetetty. Eläinlääkäri on pariin kertaan epäillytkin hormoonihäiriötä ja myöskin kasvattaja sanoi sen olevan hyvin todennäköistä. Olen kuullut, että monen koiran suolisto-ongelmat ovat helpottaneet steriloinnin myötä.
 
Rauhoitus meni hyvin. Lääkäri taas ihmetteli koiran hyvää luonnetta, antaa tehdä itselleen mitä vaan kun olen paikalla. Ja onnistui taas kerran lipaisemaan kielellään lääkärin kasvojakin:) Tuton kieli tuntuu ylettyvän ihan joka paikkaan ja etenkin ruoan varastamistilanteissa se tuntuu venyvän metrin mittaiseksi. Kun koira oli rauhoitettu, meitä pyydettiin poistumaan paikalta ja tulemaan 1,5 tunnin kuluttua takaisin. Tähystys meni kaikin puolin hyvin eikä mitään kamalaa löytynyt eli kaikki oli silmämääräisesti näyttänyt normaalilta. Ohutsuolesta oli välillä purskahtanut kuplia vatsalaukun puolelle, mutta lääkäri ei sitä pitänyt mitenkään merkittävänä löydöksenä. Koepaloja otettiin rutkasti ja myös ulosteviljely lähetettiin tutkittavaksi.
 
Tylosinia määrättiin 10:n päivän kuuri ja happosalpaajaa pitää ottaa tähystyksen jälkeen viikon ajan. Samana päivänä haettiin myös sianhaimaa, jota aletaan päivittäin syöttämään 150 g. Ostin myös uusia maitohappobakteereja ja puunkuoriuutetta alan antamaan 3 tl/päivä. Kuulemma viimeksi mainitulla on monen koiran suolisto saatu kuntoon. Ruoka pitää olla tietty helposti sulavaa ja jonkin aikaa mennään keitetyllä riisillä ja kanalla. Pikku hiljaa aletaan lisäämään raakaa kanaa, mutta vasta sitten kun uloste on normalisoitunut. Lääkäri ottaa yhteyttä sitten kun koepaloista/ulostenäytteestä tulee tuloksia ja samalla katsotaan koiran vointia ja sitä, pitääkö tylosinia jatkaa. Keväällä Tuto steriloidaan, jolloin poissuljetaan hormoonihäiriöiden aiheuttamat vatsavaivat. Samalla kertaa otetaan vielä myös paksusuolesta koepalat.
 
Tuto alkoi reagoimaan suolistoantibioottiin ja muihin juttuihin nopeasti. Jo toisena päivänä jätti ruokaa hieman kupin reunoille kun tähän asti on kuppi ja lattiakin nuoltu moneen kertaan ja kuppia on kilistelty dramaattisesti. Myös naudannahkarullasta jätti osan syömättä. Käsittämäntöntä ja tuntui niin hyvältä- tässä tapauksessa! Toisena päivänä alkoi ulostekin jo kiinteytyä, väri vielä on tummaa, mutta eiköhän sekin ajan kanssa korjaannu. Olen tällä hetkellä työreissussa ja aamulla tuli mieheltä viesti, että kakka oli ollut loistavaa!!! Tämähän on meidän perheessä nykyään ihan normaalia, että kun olemme paljon eri paikkakunnilla, aamun ensimmäinen kysymys on ihan aina:"Kakkasko Tuto?" Myös kakkakuvat singahtelee watch upissa päivittäin ja niitä sitten katselen ja zoomailen millon missäkin kokouksessa ja seminaarissa. Niin että tämmöiseksi tämä on mennyt ja voin kertoa, ettei se ole tämmöistä ennen ollut:)
 
Hyviä puolia tässä on se, että tämä on vasta koiran toinen suolistotulehdus tai suoliston ärsytystila. Myös se on hyvä, ettei koiralla ole ollut pitkiä ripulijaksoja vaan ripuli on kestänyt ainoastaan päivän pari kerrallaan. Ja suolisto-oireet alkoivat vasta tammikuun puolen välin jälkeen, siihen asti oli ollut oireena pelkästään laihtuminen ja kova nälkä. Minulla on huojentunut olo siitä, että koira on nyt asianmukaisesti tutkittu, lääkitys on päällä ja muitakin keinoja käytössä. Rahaa palaa rutkasti, mutta se on vaan rahaa.
 
Kiitos teille kaikille lukuisista viesteistä ja puheluista. Uskomatonta, miten monet ihmiset ovat tavalla tai toisella olleet meidän tukena. Olen siitä hyvin kiitollinen ja se on merkinnyt minulle paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että koiraihmisten sydän on puhdasta kultaa. On ihmisiä, joiden nimeä en edes muista enkä kadulla välttämättä heitä tunnista, mutta joiden kanssa ollaan viestitelty asiasta moneen kertaan. Ja mikäli olen jättänyt vastaamatta johonkin viestiin, se ei ole ollut tarkoituksellista. Välillä viestejä on vaan tullut niin paljon, että osa on saattanut jäädä huomaamatta.
 
Vesisateesta huolimatta kevättä kohden ollaan menossa ja toiveena on se, että pian kakkakeskustelut ovat historiaa ja voin siirtyä muiden aiheiden kirjoittamiseen. Siihen asti kuitenkin hoidellaan koiraa kuntoon ja ollaan kiitollisia joka hetkestä, mitä saadaan viettää Neiti Näpsäkän kanssa. Vaikka tilanne näyttääkin nyt paljon valoisammalta, niin sen verran laihtuminen on minua säikäyttänyt, että joudun aktiivisesti työntämään sitä ajatusta mielestäni pois, että mitä jos kuitenkin...Onneksi saan kasvattajalta neuvoja koiran ruokinnassa, sillä nyt ollaan oltu sellaisessa tilanteessa, missä minun keinoni ovat jo hetki sitten loppuneet ja tarvitaan sellaisen ihmisen apua, jolla on jalat maassa ja rutkasti kokemusta suolisto-ongelmista.
 
Kirjoittelen taas lisää kun on jotakin kerrottavaa. Pysykää kanavalla:) Ja mikäli teillä on kokemuksia vastaavantyyppisestä, niin kommentoikaa ihmeessä tekstin alla olevaan kommenttikenttään.
 
Ja olen minä iloisemmistakin aiheista kirjoitellut. Aikaisempia koira postauksia löytyy täältä:
 
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/kooste-treenikaudesta.html

http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/treenikuvia-vuosilta-2014-2015.html
 
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2016/01/metsajalkea-joulukuussa.html
 
 
 
 
 
 
 

maanantai 8. helmikuuta 2016

Meditaatioharjoitus suruun ja ikävään


Meditaatioharjoitus sopii tilanteisiin, jossa tunnet surua tai ikävää. Kohde voi olla edesmennyt läheinen tai vaikkapa ihminen, jonka olet henkisesti menettänyt vastoin tahtoasi.

Hakeudu rauhalliseen paikkaan istumaan risti-istuntaan. Sytytä kynttilä ja pidä katseesi kynttilän liekissä. Vie huomio hengitykseen ja aloita rentouttamaan kehoasi uloshengityksellä. Tunne kuinka keho rentoutuu jokaisella uloshengityksellä ja myös mieli rauhoittuu.

Vie huomio kolmannen silmän (kulma karvojen välissä) ja ajattele valkoista huonetta, jossa ei ole mitään muuta kuin valkoista valoa. Kun mielesi on rauhoittunut, visualisoi mieleesi kuva henkilöstä jota ikävöit. Ajattele häntä ja yhteisiä hetkiänne ja anna tunteiden tulla esiin juuri sellaisena kun ne tulevat. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Jatka tätä niin kauan kun koet tarpeelliseksi ja sen jälkeen siirry harjoituksessa eteenpäin.

Mieti ainakin kolme asiaa, jotka haluaisit sanoa kaipaamallesi henkilölle. Ne voivat olla sanoja, jotka jäivät aikanaan sanomatta tai tekoja, jotka jäivät tekemättä.
Sisäänhengityksellä visualisoi henkilön kuva mieleesi ja uloshengityksellä sano mielessäsi asia, jota haluat hänelle sanoa. Sano yksi asia kerrallaan ja toista tämä niin monta kertaa, että sinulla on tunne, että kaikki tarpeellinen on sanottu.

Seuraavaksi ajattele henkilöä juuri sellaisena kun haluat hänet tulevaisuudessa muistaa. Mikäli kyse on edesmenneestä henkilöstä, voit visualisoida hänet mieleesi terveenä, iloisena ja elinvoinaisena. Kiitä vielä lopuksi ajasta, jota sait rakkaasi kanssa viettää ja niistä oppiläksyistä, joita hän sinulle opetti.

Avaa silmäsi ja katso kynttilän liekkiä muutaman hengityksen ajan. Toista harjoitus aina kun tunnet surua ja ikävää. Eräänä päivänä huomaat, että tunteet ovat muuttaneet muotoaan; ikävä ja kaipaus ovat edelleen olemassa, mutta tunnet myös kiitollisuutta, joka antaa voimaa jatkaa elämää eteenpäin.


Tästä linkistä löytyy hengitysharjoitus rauhalliseen yöuneen:
http://kutsuvapauteen.blogspot.fi/2015/12/hengitysharjoitus-rauhalliseen-youneen.html
 
Tästä linkistä löytyy virkistävä hengitysharjoitus:
 
Tästä linkistä löytyy meditaatioharjoitus kurkkuchakran tasapainottamiseen: